Hiilinieluasetus LULUCF
Maankäyttöä koskeva LULUCF-asetus määrittelee sitä, miten maankäyttösektorin eli esimerkiksi metsien hiilinielut ja päästöt otetaan huomioon EU:n ilmastotavoitteissa.
Maankäytön merkitys ilmastokriisin torjumisessa on suuri, niin EU:ssa kuin globaalistikin. Siksi hiilinieluasetuksen (Land Use, Land Use Change and Forestry Regulation, LULUCF) uudistaminen on tärkeässä roolissa EU:n kiristyneiden ilmastotavoitteiden saavuttamisessa.
Vihreiden europarlamentaarikko Ville Niinistö on hiilinieluasetuksen pääneuvottelija Euroopan parlamentissa. Niinistö esittää raportissaan, että asetuksen kunnianhimoa nostetaan, luonnon monimuotoisuuden suojelu otetaan keskiöön ja maatalouden maankäytölle asetetaan erillinen nielutavoite.
Nykyisellään maankäyttö on merkittävä ilmastokriisin aiheuttaja. Myös Euroopassa metsien hiilinielu on ollut laskussa viimeiset 10 vuotta. Jos Euroopan Unioni haluaa saavuttaa hiilineutraaliuden, suunnan on muututtava nyt. Niinistö nostaa esityksessään vuoden 2030 hiilinielutavoitteen 490 miljoonaan tonniin perustuen asiantuntijoiden esittämien ratkaisujen täysimääräiseen hyödyntämiseen.
Hiilinielujen hupenemisen ohella nykyinen maankäyttö köyhdyttää luontoa huolestuttavaa vauhtia. Ympäristöongelmilla, kuten ilmaston lämpenemisellä ja luontokadolla, on taipumus pahentaa toisiaan, joten myös ratkaisujen on oltava yhteisiä. Esimerkiksi kosteikkojen ja soiden ennallistaminen, metsittäminen ja metsäkadon pysäyttäminen ovat keinoja, jotka kasvattavat hiilinieluja ja lisäävät luonnon monimuotoisuutta.
Hiilinielun kasvattaminen ja talousmetsien luonnon monimuotoisuuden lisääminen vaativat muutoksia metsien käytössä. Jatkossa tulee siirtyä yhä enemmän jatkuvaan kasvatukseen, lisätä lahopuun määrää, kohtuullistaa hakkuumääriä ja antaa metsien kasvaa vanhemmiksi. LULUCF raportissaan Niinistö esittää, että jäsenmaat velvoitetaan ohjaamaan päästökaupan huutokauppatuloista vähintään 5 prosenttia maankäytön hiilensidonnan kasvattamiseen.
Maatalous on merkittävä päästöjen lähde Euroopassa. Niinistö esittääkin maatalouden maankäytölle erillistä alatavoitetta: hiilineutraaliutta 2030 mennessä. Maatalouden hiilinielua voidaan kasvattaa hiiliviljelyllä, joka lisäksi parantaa maaperän rakennetta ja lisää monimuotoisuutta. Tuotanto- ja toimintatapojen muuttaminen tuo maataloudelle uusia mahdollisuuksia, lisää tuotannon kestävyyttä ja on myös ruoantuotannon etu. Uusi alatavoite kannustaisi jäsenmaita ohjaamaan EU:n maataloustukia hiiliviljelyyn, jolloin myös maatalousyrittäjät saisivat tukea ja kannustimia kestävään siirtymään.