Ohisalon luopuminen puheenjohtajuudesta - ja vihreiden uusi aika

Vihreillä on edessään vaalitappion jälkeinen uusi aika. Puolueelle uusi alku tulee tarpeeseen ja Marian sivuunjäänti oli mielestäni sikäli oikein luettu päätös. Vaalitappiossa on aina uuden alun siemen, ja on puolueväestä itsestään kiinni miten sitä alamme vaalimaan. Toivon vihreille tulevan avoin ja laaja puheenjohtajakilpailu, jossa erilaiset tavat olla vihreitä nousevat esiin ja erilaiset tulevaisuusvisiot inspiroivat ja luovat toivoa suomalaisille paremmasta huomisesta.

Vihreiden on oltava laaja tulevaisuuspuolue, edistyksellinen liike, joka kutsuu ihmisiä mukaan ja rakentaa kumppanuuksia eri tahojen kanssa jotka haluavat puolustaa sitä mikä on maassamme arvokasta, samalla kyeten uudistuksiin, joilla sitä vaalitaan. Olemalla uskottava yleispuolue, joka tavoittelee joskus pääministeripuolueen asemaa, voimme olla vahva ympäristöpuolue. Vihreillä on oltava näkemys siitä miten aikamme isojen murrosten keskellä ihmisten hyvä arki, palvelut ja koulutus turvataan, kuinka energiamurroksella luodaan talouden uutta menestystä ja päästään eroon riippuvuudesta Venäjästä ja muista fossiilivaltioista, kuinka kunnostamalla vesistöjä, edistämällä kiertotaloutta ja suojelemalla luontoa saamme uusia hyvinvoinnin ja talouden menestyksen aihioita turvaten maamme kansallista luontoperintöä tuleville sukupolville. Talous muuttuu lujaa vauhtia meillä ja maailmalla luonto- ja ilmastokriisien aikana, ja vihreiden on oltava se liike, joka osoittaa johtajuutta ja turvaa ihmisille siinä miten Suomen vauraus ja hyvinvointi tässä murroksessa turvataan samalla kun ympäristökriisit ratkotaan. Maailman murrosta ei hallita painamalla päätä pensaaseen tai takertumalla menneeseen, vaan ottamalla ohjat haltuun ja luomalla luottamusta ihmisiin. Se on vihreiden tärkeä tehtävä.

Vihreät on puolueena ainutlaatuisessa asemassa siinä, että olemme vahva sivistys- ja kulttuuripuolue, joka näkee näiden asioiden arvon myös taloudelle, olemme hyvinvointivaltiopuolue, joka näkee köyhyyden torjumisen ja vahvat turvaverkot edellytyksenä nuorten tasa-arvoisilla mahdollisuuksille, mutta olemme myös yrittäjyyttä, kansainvälisiä työmarkkinoita ja yksityisen sektorin toimeliaisuutta ymmärtävä puolue. Vihreiden asema perinteisen vasemmiston työväenliikkeen ja oikeistolaisten porvarien välissä on vahvuus, ei heikkous. Se vaatii vain uskottavaa visiota ja ratkaisuja, joilla osoitamme sitä.

Voimme palvella laajasti suomalaisten hyvää tulevaisuutta esittämällä markkinamyönteisiä ratkaisuja hyvinvointivaltion ja sivistyksen arvoihin nojaten. Vihreiden politiikka nojaa hyvinvointivaltion ideaaliin tasa-arvoisista mahdollisuuksista, mutta ei ole luonteeltaan kollektivistista tai rajoittavaa vaan yksilöä ja hänen valinnanvapauttaan nostavaa. Tätä on taas nostettava esille.

Toivon, että moni puheenjohtajaehdokkuutta harkitseva asettuu ehdolle. Jäsenistö valitsee uuden puheenjohtajan jäsenäänestyksessä ja sen tuloksen pohjalta puoluekokouksessa. Tiedän useiden hyvien ehdokkaiden jo harkitsevan asiaa. Omalta osaltani tuen vihreitä liikkeenä tässä murroksessa europarlamentaarikkona ja pitkän linjan vaikuttajana, joka haluaa omalla tuellaan auttaa vihreitä uuteen kasvuun. Itse en ole asettumassa ehdolle, sillä olen jo ollut kuusi vuotta vihreiden puheenjohtajana mikä on pitkä aika.

Nyt on uuden puheenjohtajan valinnan ja uuden historian sivun aika liikkeellemme. Valittava puoluejohto saa täyden tukeni ja aion olla osaltani tukemassa vihreitä uuteen nousuun.