EU-säännöillä selkeyttä rahastojen kestävyysraportointiin

Taksonomia, eli kestävän rahoituksen luokittelujärjestelmä, on nostattanut tunteita suuntaan ja toiseen. Harvoin mitkään EU-komission delegoidut säädökset ovat saaneet näin paljoa huomiota ja vaikuttamisaktiivisuutta sekä mepeissä, komissiossa että jäsenmaissa. Tällä viikolla parlamentti äänestää kannastaan ydinvoiman ja kaasun sisällyttämisestä  taksonomiaan Strasbourgissa.

Mutta taksonomia ei ole ainoa kiinnostava ja ajankohtainen asia kestävän rahoituksen saralla. Taksonomia määrittelee mikä liiketoiminnan sektori luokitellaan vihreäksi, yritysten kestävyysraportointidirektiivi (Corporate Sustainability Reporting Directive eli CSRD) kertoo, miten yritysten tulee jakaa tietoa vastuullisuudesta ja kestävyydestä. Asetus kestävyyteen liittyvien tietojen antamisesta rahoituspalvelusektorilla (Sustainable Finance Disclosure Regulation eli SFDR) puolestaan kertoo miten kestävien sijoitustuotteiden, kuten rahastojen, salkunhoitajien ja sijoitusneuvojien tulee kertoa kuluttajille kestävyydestä yhtenäisesti ja ehkäisten viherpesua.

On tärkeää sijoittajille ja kuluttajille, että rahoitusmarkkinoiden toimijoilla on selkeät ohjeet ja mallit miten asiat tulee ilmaista. Tämä on olennaista, jotta vihreä raha päätyy vihreiden sijoitustuotteiden kautta vihreille yrityksille.

Olen vihreiden ryhmän puolesta seurannut SFDR:n etenemistä Euroopan parlamentin talous- ja raha-asioiden valiokunnassa, kun raportin viime kaudella neuvotellut Molly Scott Cato joutui siirtymään europarlamentista syrjään Brexitin myötä. Itse säädös oli sovittu viime kauden lopussa mutta kuten usein on tapana, teknisiä yksityiskohtia jätetään komission täydennettäväksi delegoitujen säädösten tai -asetusten kanssa.  

Tällä viikolla umpeutui parlamentin ja neuvoston aika vastustaa delegoitua asetusta, joka tarkentaa tiedonantovelvoitetta ja sen yksityiskohtia ja luo muun muassa sijoitustuotteille  raportointitaulukoita kestävyydestä, jotta sijoitusrahastojen kestävyystiedot ovat selkeitä ja vertailukelpoisia. Kumpikaan ei vastustanut, ja hyvä niin! Eli kaikessa hiljaisuudessa tästä tulee nyt lakia, joka astuu voimaan tammikuun 2023 alussa ja täydentää jo tänä vuonna voimaan tullutta asetusta. 

Europarlamentissa hyvä yhteistyö poliittisten ryhmien välillä saa asioita eteenpäin. Onkin syytä kehua, että kollegani Sirpa Pietikäinen on ollut myös hyvin aktiivinen tässä, ja yhdessä demareiden hollantilainsen Paul Tangin kanssa, joka oli parlamentin raportoija, meidän on ollut hyvä toimia ja varmistaa että tämä delegoitu säädös on tosiaan sitä, mitä itse lakiteksti vaati. Jotta maailma voi muuttua, täytyy rahavirtojenkin suuntautua kestävämpiin asioihin  ilmastokriisin ratkaisemiseksi. Minun suurin kädenjälkeni on fossiilisektorien määritelmän selkeä parannus delegoidussa asetuksessa.

Delegoidun asetuksen ensimmäisessä luonnoksessa fossiilisektoriksi haluttiin sisällyttää vain kiinteät fossiiliset polttoaineet, eli käytännössä vain kivihiili ja ruskohiili. Jos se olisi mennyt läpi sellaisenaan, tiedonantovelvoite olisi ollut hyvin rajattu fossiilien osalta, eikä olisi todellakaan sisältänyt vastuullisuutta tavoittelevan sijoittajan tarvitsemia tietoja rahastoista. Voin olla tyytyväinen että ehdottamani korjaus päätyi lähes suoraan lakiin luoden linkin jo EU laissa olevaan fossiilisen polttoaineen määritelmään. Eli sijoitustuotteita myyvien tahojen tulee jatkossa kertoa selkeästi fossiilisten sijoituskohteiden osuus ympäristöarvoja ajavasta rahastotuotteesta. Käytännössä, jos yritys saa tuloja kaikkien fossiilisten polttoaineiden etsinnästä, kaivostoiminnasta, tuotannosta, jalostuksesta, varastoinnista, jakelusta, kuljetuksesta tai kaupasta, niin tiedon pitää näkyä sijoitustuotteessa. 

Sijoitustuotteiden kuten rahastojen, tulee myös jatkossa kertoa kuinka suuri osa heidän salkustaan on taksonomian tavoitteiden mukaista ja miten tämä osuus on kehittynyt. Valitettavasti jää edelleen kuluttajan vastuulle tarkistaa, onko osuus tarpeeksi suuri, kun esityksessä ei ole raja-arvoa. Mutta tämä jää korjattavaksi myöhemmin, jos tai kun SFDR tarkistetaan uudestaan, sillä nykyinen asetus ei antanut mahdollisuutta tähän. 

Sijoittajilla on tahtoa siirtää varojaan omien periaatteidensa mukaisiksi, kuten pois fossiilisista. Tämä delegoitu säädös tulee tekemään siitä helpompaa, lisäämään läpinäkyvyyttä kestävän sijoittamisen saralla ja siten vähentämään viherpesua.