On Suomen Nato-päätöksen aika

Pidän Suomen Nato-jäsenyyttä hyvin tärkeänä osana maamme ja koko lähialueemme turvallisuuden vakauttamista. Siksi on tärkeää, että valtiojohto ja eduskunta pystyvät päättämään hakemuksen jättämisestä tämän kevään aikana.

Hakemus on jätettävä mieluummin nopeammin kuin hitaammin, sillä emme tiedä kuinka iso aikaikkuna on käsillä asian läpiviemiseksi. Aika päättäväisyydelle on siis nyt käsillä, kun valtiojohto antaa selontekonsa eduskunnalle.

Venäjän suurhyökkäys Ukrainaan ja sen puheet oman etupiirinsä vahvistamisesta osoittavat, että se ei kunnioita naapurimaidensa suvereniteettiä eikä liittoutumattomuuden tila ole enää vakaa Euroopassa Venäjän ja Nato-maiden välillä. Muutos on pysyvä, niin kauan kuin Venäjän valtiojohdollla on nämä näkemykset ja linja. Suomi on jo osa läntistä demokratian, oikeusvaltion ja ihmisoikeuksien kunnioittamisen arvoyhteisöä Euroopan unionin jäsenenä. Meillä ei vain ole samoja turvallisuustakuita asemastamme kuin Naton jäsenillä.

Me olemme valinneet jo puolemme, kuten myös Ukrainan tukemisessa. Meillä on silti vain EU:n turvallisuusartikla tukenamme sodan uhan tilanteessa kun EU:n Nato-mailla on myös Naton kollektiivisen puolustusvelvoitteen artikla 5. Tilanteemme on siis asymmetrinen, ja siksi se on korjattava. Venäjä ravistelee sitä mitä on löysällä, eikä Suomen kannata olla siinä tilanteessa. Se olisi uhkaavan lähellä kylmän sodan asetelmaa, jossa Suomi valitsi sisäisen suomettumisen selviytymistavaksi. Se heikensi oman demokratiamme tilaa ja teki päätöksenteosta Suomessa sulkeutuneempaa kuin länsimaissa. Kansalaisille ei kerrottu tosiasioita. Siihen emme halua enää ikinä joutua, ja siksi asemamme on nyt korjattava pikaisesti. Emme voi viivytellä turhaan. Suomen Nato-jäsenyys vahvistaisi Natoa, EU:ta ja Suomen omaa asemaa sekä toisi selkeyttä lähialueemme tilanteeseen.

Ideaalitilanteessa myös Ruotsi liittyy osana samaa prosessia Natoon. Olen antanut useita haastatteluja Ruotsin mediaan kevään aikana Suomen Nato-keskustelusta ja omasta myönteisestä kannastani. En ole koko 20 vuoden aikana, jona olen tiiviisti seurannut Ruotsin politiikkaa, nähnyt vastaavaa kiinnostusta Suomeen. Ruotsin valmius hakea Nato-jäsenyyttä on kevään aikana lisääntynyt. Se ei kuitenkaan tekisi päätöstä maan sosialidemokraattien varauksellisuuden takia ilman Suomea vielä tänä keväänä. On tärkeää siksi viestiä Ruotsiin Suomen laajasta valmiudesta jättää Nato-hakemus. Ruotsi sitten itse harkitsee ehtiikö se samaan junaan. Odottamaan meidän ei silti kannata jäädä. Entisen ulkoministeri Tuomiojan puheita Ruotsin ja Suomen puolustusliitosta vaihtoehtona Nato-jäsenyydelle pidän epäonnistuneina. Niistä on tullut väärä kuva Suomen keskustelusta Ruotsiin, eikä kukaan tosiasiassa vastuussa oleva pidä tätä enää järkevänä vaihtoehtona. Se ei poistaisi turvallisuustilanteemme epäsymmetrisyyden ongelmaa suhteessa muihin EU-maihin, jotka ovat jo Natossa. Parhaiten puolustusyhteistyömme myös Ruotsin kanssa toteutuu Naton piirissä.

Nato-jäsenyys ei poista tarvetta vahvistaa omaa uskottavaa puolustustamme ja turvata myös kansallisen maanpuolustustahdon ja asevelvollisuuden tulevaisuus. Se kuitenkin tekee Suomesta osan kaikkia niitä turvallisuusjärjestelyjä, joiden kautta voimme vahvistaa omien arvojemme pärjäämistä täällä kotona ja maailmalla. Suomessa kaivattu eurooppalainen Natokin vahvistuu vain sillä, että mahdollisimman moni EU-maa liittyy Naton jäseneksi. Sillä äänemme myös EU-yhteisönä vahvistuu.

Nato-maat ovat jo osoittaneet nopeaa valmiutta käsitellä Suomen hakemusta ja sitä on myös varmistettu, kuten myös erilaisia turvajärjestelyjä hakemuksen käsittelyn ajaksi.

Nyt on päätöksen aika. Me suomalaiset pystymme siihen yhdessä.